Mikäs..?

Mentaalisesti toimintakykyisenä pysyminen ja olon muutenkin kelpoisena pitäminen on huomattavasti hankalampaa, jos näihin vaikuttaa merkittävässä määrin sekä erilainen häirintä, että vähävaraisuus. Tai ehkä sille on jokin muu syy, että elimistöön ja mieleen kohdistuu ylimääräistä rasitusta. Jos nykyiset tai lähivuosina muodostuvat käytännöt käsitellä potilaita eivät tuota hyödyttäviä tuloksia, jää erääksi vaihtoehdoksi hoitaa itseään ruokavalion avulla. Tällä etusivulla on esitelty eräänlainen väittämä siitä, että ruokavalio voi varsinaisen ruoan osalta olla varsin minimaalinen (tarkoittaa myös halpuutta), ollen kuitenkin "ihan hyvää", suuren osan normaalisti tarvittavien ja täydennyksenä saatavien ravintoaineiden tullessa tabletti-, jauhe- tai kapselimuodossa, eikä silti tule ainakaan ilmiselvästi aiheuttaneeksi itselleen mitään lisähaittaa. Oheismietintää-sivuilla on mm. kriittisiä kirjoituksia terveysalasta, sekä lenkkeilyehdotuksia ja mainintoja yksittäisistä ruoka-/ravintoaineista. Lenkkeily on sekä mahdollisen häirinnän sietämisen kannalta tehokas vastalääke (ennakoiva sellainen) ja kehoa uuteen päivään valmisteleva.

Käyttökelpoinen ja vähähintainen ruokavalio

Esiteltyihin ruoka- ja ravintoaineisiin on päädytty ottamalla selvää siitä, minkälaisia ravintoaineita mihinkin ruoka-aineeseen sisältyy ja korvattu mahdollisuuksien mukaan kaikki sellaiset ruoka-aineet aiemmista ruokavalioista, joihin ei vaikuta jäävän jäljelle mitään erityisempää, kun samat ainemäärät saa ns. purkista tai jollain muulla ruoka-aineella on saatu vähennettyä käytössä olevien ruoka-aineiden määrää. Iteraatiokierrosten lisääntyessä määrällisesti myös ruoan valmistaminen alkoi tuntua ylimääräiseltä vaivalta, missä erityisesti paistamiseen liittyvä tuntui tuottavan laadultaan liian vaihtelevia tuloksia (esim. Citymarket myy edelleen "ohuita fileepihvejä", joiden toleranssi paksuuden osalta on lähes sentin verran). Yliviivaukset tekstissä ja ruksit kuvissa tarkoittavat sitä, että jotain on muuttunut siitä, miten se alunperin oli. Aiemmin tällä sivulla oli väitteenä, että kuvaustekstit ym. kertovat siitä, minkälaisella ruokavaliolla asianomainen on varmuudella saanut pidettyä itsensä erityisen jaksavana vähintään parin viikon mittaisen jakson, mutta se oli liian helppo ymmärtää sillä tapaa väärin, että kyseinen ruokavalio olisi käytössä minä tahansa päivänä, jolloin asianomaisen voi jossain nähdä, vaikka teen usein kokeiluja, jotka eivät aina toimi hienosti. Huomannut, että ainemääriä ei ole mainittu, mikä on tarkoituksellista, koska on suotavaa, että tällaisen noudattamisesta kiinnostunut hankkii itse ymmärryksen sisältyvistä ainemääristä.

Kuvissa:

  • maapähkinöitä
  • kaurakeksejä (Pirkan) ja seesaminsiemenistä näkkäriä kalkkunafileeleikkeellä
  • keitettyä pikkuporkkanoita ja parsakaalia
  • valmistamatonta perunasosejauhetta (Felixin, valmistuu helposti pelkkään kuumaan veteen sekoittaen, maku tosin ikäänkuin vaihtelisi pakkauksittain)
  • makaronia
  • chia-siemeniä melkein geeliytyneenä, sekä vettä odottavana (vaatii jääkaappia muutaman tunnin ajan)
  • tovi sitten syötyä mustaherukkakiisseliä pakastevaapukoilla (mehutiivistettä, maissitärkkelystä, taloussokeria ja vettä) kiisseliä (sittemmin vaihdettu mustaherukat mustikoihin, tehtynä mustikkajauheesta, ilman vaapukoita)
  • auringonkukkalesitiininen proteiinilisä (kilon purkki)
  • kaikki päivittäin käyttämäni ravintolisät ja yksi luontaistuote (kalium, seleeni, sinkki, EPA, DHA, D-vitamiini, B-vitamiinit, A-vitamiini (aiemmin Solgarin tabletteina, sittemmin Bioteekin kapseleina), kalsium, jodi, C-vitamiini, rauta, magnesium, tyrosiini ja teaniini)
Määrällisesti on myötäilty tavanomaisia suomalaisia ohjeistusarvoja, joihin on lisätty jonkinlainen pieni parinkymmenen prosentin varmuuskerroin konpensoimaan lenkkeilyn liittyviä ravintoainetarpeita. Vettä kuluu enemmän naposteltavien syötävien aikana ja lenkkeilemästä tultaessa. Koska ruoka-aineita ei ole kovin montaa, on esim. suolan saanti helppo laskea.

Oheismietintää-sivuilla on kuvailtu muihinkin kuin kuvissa esillä oleviin aineisiin liittyviä mietteitä yksittäisten aineiden osalta. Seuraavassa listassa joukko perusteluita siitä, miksi yllä oleviin aineisiin on tullut päädyttyä:

  • helpot ravintoaineet joko heti aamulla erikseen tai muutamaan erään päivän mittaan
  • proteiinin saannin säätö suurpiirteisesti mittalusikalla annostellulla proteiinilisällä
  • käyttää vähäisessä määrin spirulinaa ja acai-jauhetta erikoisempien aineiden saannin mutu-pohjaiseksi varmistamiseksi (antosyaanit, fytokemikaalit, sekä hivenaineet, jotka tosin taitavat enemmälti tulla saaduksi vehnäisestä näkkäristä ja pähkinöistä eli esim. mangaani, kupari, molybdeeni ja boori) (ei erityisempää eroa sillä ottiko spirulinaa ja acaita vai eikö ottanut)
  • varmistella kuidun saanti (chia-siemenet, kaurakeksit, näkkäri)
  • syödä joitakin kasviksia sellaisenaan, koska niistä saatava aine on määritelmällisesti useita eri aineita sisältävä (porkkanassa karotenoidit) tai sitten kasvin solu pitää rikkoutua sopivasti pureskellessa (parsakaalissa myrosinaasi-entsyymi) tai niissä luonnehditaan olevan detox-vaikutusta - tosin, näitä on tullut lähinnä keitettyä, vaikka höyrystäminen saattaisi olla suotavampaa ravintotekijöiden säästämiseksi
  • varmistaa E-vitamiinin saanti pähkinöillä, mistä samalla kaikenlaista muutakin (maapähkinöiden sijaan tai lisäksi mantelit ja pekaanipähkinät hyvinä harkittavina)
  • varmistaa linolihapon saanti pähkinöillä ja alfalinoleenihapon saanti chia-siemenillä
  • säätää hiilihydraatin saantia vähän vireystilaa heittelevillä aineilla syömällä tiettyjä aineita tietyn verran per päivä ja loppuja niin paljon kuin huvittaa (näkkäriä, pähkinöitä ja kaurakeksejä pitkin päivää), mitä sääntönä mustikkakiisseli jonkin verran rikkoo, ollen tehty maissitärkkelystä ja taloussokeria käyttäen (huolestuttavan hyvää, mutta ei kuitenkaan saa vireystilaa väsyneemmän puolelle)
  • säätää tiettyjen ravintoaineiden saantia fyysisen aktiivisuuden mukaan (esim. kalsiumia) ja antaa muiden olla lähes vakioannoksisia (pienoisella varmuuskertoimella) - ei vielä perustu kovin syvälliseen tietämykseen aineiden tarpeista, mutta eipä toisaalta ole minkäänlaisia esim. nuukahduksia tai heikkoja hetkiä
  • varmistaa dopamiinin synteesi ja kilpirauhashormonien valmistettavuus ottamalla erikseen yhtä aminohappoa eli tyrosiiniä
  • käyttää ihan himppusen teaniinia juuri ennen lenkkeilemään lähtöä, koska se vaikuttaa suoraan dopamiini-välittäjäaineen toimintaan (vaikutus suhteessa annoskokoon, vaikutuksen GABAan kasvaessa myös annoskoon suurentuessa)

Huomioita:

  • Elimistö on jatkuvasti jotenkin vähemmän rasittunut, minkä huomaa erityisesti silloin, jos on jostain syystä nukkunut vain vaikkapa 5-6 tuntia (esim. tuuletusikkuna unohtunut yöksi kiinni).
  • Näkkärin kanssa oli aiemmin Viola-levitettä, mutta mahdollisesti jatkuva valkopippurin saanti siitä aiheutti jonkinlaista ajatusjumia, joten nyt mennään ilman levitteitä. (Hassua? No ehkä vähän, mutta säädetään kun joudetaan.)
  • Palmuöljyn, suolan ja tiettyjen E-koodillisten aineiden määriä saattaa yllä syytä tarkastella tavanomaisesta huolellisemmin.
  • Asiat, jotka aiemmin stressasivat helposti, on paljon helpompi ottaa ns. lunkisti, eivätkä esim. äänet pääse tajunnan läpi aiheuttamaan traumaattisia muistijälkiä niin helposti - ei tietenkään tarkoita, että olisi "numb", vaan ajattelu tuntuu puhtoisemmalta, selkeämmältä ja lähimuistikin pelaa aikas kivasti.
  • Mustaherukkakiisselissä on jonkin verran C-vitamiinia ja parsakaalissa myös, joten ravintolisänä sitä ei mahdollisesti tarvita.
  • Paljonkohan mustaherukkatiivisteestä tehdyssä kiisselissä on pektiiniä? Sen kun sanotaan sitovan tiettyjä aineita, minkä taasen sanotaan vaikuttavan veren kolesterolipituisuuteen ja se toimii myös kuidun lähteenä.
  • Vaihdettu mustaherukkatiiviste mustikkajauheeseen, jota saa kymmenistä erilaisista suomalaisista verkkokaupoista.
  • Keho tuntuu jotenkin "teräksiseltä" ja jaloissa on heti aamusta lähtien hirmuisesti tehoja, minkä huomaa aamulenkkeilyjen aikana (proteiinilisän käyttöönotto, kaliumin saannin varmistaminen jauheena ja chia-siemenien määrän tuplaaminen liittynevät tähän olennaisesti).
  • On jäänyt sellainen tuntuma, että liika taloussokeri (käytännössä kiisseleihin käytetty) saattaa joissakin olosuhteissa saada olon tuntumaan hiukan tyhmältä, mutta tämä ei tunnu olevan yksiselitteinen, toistuvasti samankaltaisena toistuva ilmiö.
  • En koe tarvitsevani tryptofaani-lisää unen saantiin tai ruoansulatuksen parantamiseksi (serotoniinireseptoreista suurin osa ei sijaitse aivoissa, vaan aivan toisaalla), mutta himppunen teaniinia ennen nukkumiinkäymistä tarjoaa mahdollisuuden erittäin sikeään uneen (liikunta vaikuttaa myös paljon, jopa niin paljon ettei sitä teaniiniäkään tarvitse iltaisin).
  • Tabletti- ja jauhepurkkien kansien päälle sijoitetuista tableteista ja jauhekapseleista on helppo annostella aineita vesilasiin tai narskaista mutulla sopiva palanen (olen tutustunut jokaiseen ravintolisään hitaasti ja yksitellen, joten tiedostan jokaisen osalta saanti- ja suositusmäärät ilman muistinvirkistystä).
  • Käytin aiemmin taulukkolaskentaohjelmaa, mutta nyt olen päättänyt suoriutua intuition avulla niissä rajoissa kuin asioihin huomiota kiinnitän.
  • Ennen venyttelin lenkkeilyn alkajaisiksi, mutta nyt asenne siihen on whatever eli eipä sillä niin väliä, vaikka jäisi poiskin, koska olo on silti hyvä, eikä keho tunnu tukkoiselta. Saa sillä silti vielä hiukan parannusta oloon ja jaksamiseen, jos haluaa ottaa sen mukaan.
  • Voisikohan siinä olla hyödyllistä miettimistä ja kokeiltavaa, että alkaisi jättää B-vitaminilisää vaiheittain paljonkin vähemmäksi niiden valtavien prosenttimäärien vuoksi?
Lue seuraavaksi: Lenkkeilytapaehdotuksia ja In the woods eli lenkkeilyä lähimetsässä

Painoa lisäämätön herkutteluversio

Kiisselin voi jättää kokonaan pois ja korvata se lettupannulla paistetuilla letuilla (niitä isokokoisia). Ravitsemuksellisesti aivan eri asia, mutta onhan se voitava luottaa elimistön regulointikykyyn (lisäys: kieltämättä olo on parempi ilman lettuja kuin niiden kanssa, mikä voi tarkemmin miettimättä johtua vaikkapa kananmunien määrästä). Parasta niissä on se, että niitä voi syödä niin paljon kuin tekee mieli ja sitten vielä sama uudestaan hiukan myöhemmin, eikä silti viikkojen aikana kerry yhtään lisää painoa. Tosin, elimistöllä voi mennä pari päivää ennen kuin se tottuu, mikä voi ilmetä vaikkapa siten, että tuntuu kuin lukuisia ravintoaineita olisi jäänyt saamatta riittävästi (liekö vehnän runsas määrä kuituineen saa elimistön pois tolaltaan tai yritys ympätä maitojauhetta mukaan, jolloin ainakin fosforin määrä alkaa olemaan aika huikea?). Netistä löytyy useita reseptejä, mutta tavanomaisimmat raaka-aineet lienevät vehnäjauho (itsellä grahamjauho), kananmunat (näissä jotain eroa, itse käytän Kultamunan Vapaa -merkkisiä), vettä, hiukka suolaa ja himppusen sokeria.

Jos kysyttäisiin, pitäisikö liikunnan määrä jotenkin suhtauttaa lettujen syöntiin, niin vastaus olisi, että "ei erityisemmin", mutta ilman aerobisesti riittävän tehokasta suoritetta elimistö käsittelee ruokaa laiskemmin, mistä seurannee jo muutaman päivän aikana se, että elimistön metaboliikka ei pysy rytmissään, mistä seurannee erilaisia puutostiloja ja mistä seuraa napostelunhalua ja siitä sitten alkaa se painon kertyminenkin. Spurttailut ovat hyvä keino saada elimistö hyvään vireeseen (esim. 4 - 6 krt), minkä lisäksi vähintään parin kilometrin hölkkäilyt eli ei mitään hirmu rasittavaa. Lisäksi saa juoda sokeroituja kaakaojuomiakin niin paljon kuin mieli tekee tai ainakin viitisen kupillista. Itse käytän, tunnetusti, kaakaon lisäksi myös teaniiniä niiden dopamiinivaikutuksen vuoksi (tekee mm. lenkkeilyn paljon helpommaksi ja mukavammaksi, mielikin on valppaan rauhallinen, tyytyväinen ja monesti asiasta on kiinnostunut, sekä uni tulee helposti ja on keskeytymätön).

Terveysaiheisten tutkimusten hakemiseen (mobiilisovellus)

Aikoinaan Androidin versiolle 2.3 tehty mobiilisovellus, Casual PubMed, soveltuu edelleen terveysaiheisen tiedon hakemiseen. Saatavilla myös tablet-versio. Saatavilla Google Playstä.

Valmisteltua epämukavuutta (blogi toisaalla)

Tämän sivuston tuottaja on vuosien aikana kirjoitellut "nykyaikaisesta häirinnästä" ja mm. siitä miten se yksilöön vaikuttaa niin paljon, että yleistyksien ja lyhyiden koosteiden muodostaminen niistä ei olisi hyvä idea, mutta laajemmin näitä aiheita on suht käytännöllistä käsitellä ainutlaatuisessa blogissani Valmisteltua epämukavuutta. Blogi sisältää aiempia kirjoituksiani, sekä äänitteitä, valokuvia, ruutukaappauksia, lyhyitä mietteitä, kirjoituksia ym.

Jatkokeskusteluihin ei koskaan päästä/päädytä (irtokommentti)

Kun esim. teen tapauksessa ei puhuta siitä mihin se todella vaikuttaa, vaan käytetään siitä puhuttaessa luonnehdintasanoja kuten rauhoittava tai virkistävä - jotka, hassua kyllä, ovat lähestulkoon toistensa vastapareja - ei synny keskustelua olennaisten avainsanojen ympäriltä, joita teen tapauksessa olisivat mm. dopamiini, gaba ja serotoniini. Jos esiintyisi tihentyvää keskustelua, jotka liittyvät dopamiiniin, gabaan ja serotoniinin, seuraisi siitä jatkoajatuksia, jotka voisivat johtaa esim. uusien tuotteiden tulemiseen markkinoille tai jonkin käytännön mullistuminen esim. urheiluterapiassa tai ihmisten kohtaamistilanteissa esim. ruokalassa, tarjotin kädessä, liian yllättäin sattuneen vanhan tuttavan huomaamisen jälkeen, eikä löydä mielestään mitään soveltuvaa toimintaohjetta. Mutta koska asioista puhutaan vain luonnehtivalla tasolle, ei muodostu tietynlaista momentumia, joka olisi lähtöisin usealla eri taholla ilmenevästä samoista yksityiskohdista keskustelemisesta.

Datasta puheen ollen (blogi toisaalla)

Kyllä, pidän datasta.. ks. blogini.