Käyttökelpoinen ja vähähintainen ruokavalio

Ruokavalio voi varsinaisen ruoan osalta olla varsin minimaalinen (tarkoittaa myös halpuutta), ollen kuitenkin "ihan hyvää", suuren osan normaalisti tarvittavien ja täydennyksenä saatavien ravintoaineiden tullessa tabletti-, jauhe- tai kapselimuodossa, eikä silti tule ainakaan ilmiselvästi aiheuttaneeksi itselleen mitään lisähaittaa. Mainittuihin ruoka- ja ravintoaineisiin on useimpien osalta päädytty ottamalla selvää siitä, minkälaisia ravintoaineita mihinkin ruoka-aineeseen sisältyy ja korvattu mahdollisuuksien mukaan kaikki sellaiset ruoka-aineet aiemmista ruokavalioista, joihin ei vaikuta jäävän jäljelle mitään erityisempää, kun samat ainemäärät ottaa ns. purkista tai jollain muulla ruoka-aineella on saatu vähennettyä käytössä olevien ruoka-aineiden määrää. Iteraatiokierrosten lisääntyessä määrällisesti myös ruoan valmistaminen alkoi tuntua ylimääräiseltä vaivalta, missä erityisesti paistamiseen liittyvä tuntui tuottavan laadultaan liian vaihtelevia tuloksia (esim. Citymarket myy edelleen "ohuita fileepihvejä", joiden toleranssi paksuuden osalta on lähes sentin verran). Sittemmin muutaman valinnan osalta on siirrytty "screw it"-tyyliseen suhtautumiseen ts. leivänpäälliset voivat olla sellaisia mitä ovat ilman erityisen tarkkaa ravintoainearviointia (paitsi selkeästi korostuvien ravintoaineiden osalta, kuten margariinissa voidessa olla ylenpalttisesti joitain vitamiineja). Tosin, runsaampi eräänkin leikkeleen syönti, joka sisältää myös paprikaa, valkosipulia, musta-/valkopippuria ja korianteria, saa aikaan "outoja oireita" (mm. hengittämiseen, ajatteluun ja levollisuuteen liittyviä).

Näistä vaikuttaa saavan kaikkea, mitä päivittäin tarvitsee:

  • maapähkinöitä
  • seesaminsiemenistä näkkäriä margariinilla ja "ohuen ohuilla" meetwurst-leikkeleillä (Snellman)
  • keitettyä parsakaalia
  • vettä
  • chia-siemeniä vedessä geeliytytettynä
  • kuumaa mustikkajuomaa optionaalisen hasselpähkinärouheeen kera (taloussokerilla)
  • kuumaa kaakaojuomaa optionaalisen hasselpähkinärouheeen kera (taloussokerilla)
  • auringonkukkalesitiininen proteiinilisä (kilon purkki)
  • ravintolisät ja yksi luontaistuote (kalium, seleeni, sinkki, EPA, DHA, D-vitamiini, B-vitamiinit, A-vitamiini (aiemmin Solgarin tabletteina, sittemmin Bioteekin kapseleina), kalsium, jodi, C-vitamiini, rauta, magnesium, tyrosiini ja teaniini)

Oheismietintää-sivuilla on kuvailtu muihinkin kuin kuvissa esillä oleviin aineisiin liittyviä mietteitä yksittäisten aineiden osalta. Seuraavassa listassa joukko perusteluita siitä, miksi yllä oleviin aineisiin on tullut päädyttyä:

  • helpot ravintoaineet joko heti aamulla erikseen tai muutamaan erään päivän mittaan
  • proteiinin saannin säätö suurpiirteisesti mittalusikalla annostellulla proteiinilisällä
  • käyttää vähäisessä määrin spirulinaa ja acai-jauhetta erikoisempien aineiden saannin mutu-pohjaiseksi varmistamiseksi (antosyaanit, fytokemikaalit, sekä hivenaineet, jotka tosin taitavat enemmälti tulla saaduksi vehnäisestä näkkäristä ja pähkinöistä eli esim. mangaani, kupari, molybdeeni ja boori) (ei erityisempää eroa sillä ottiko spirulinaa ja acaita vai eikö ottanut)
  • varmistella kuidun saanti (chia-siemenet, kaurakeksit, näkkäri)
  • syödä joitakin kasviksia sellaisenaan, koska niistä saatava aine on määritelmällisesti useita eri aineita sisältävä (porkkanassa karotenoidit) tai sitten kasvin solu pitää rikkoutua sopivasti pureskellessa (parsakaalissa myrosinaasi-entsyymi) tai niissä luonnehditaan olevan detox-vaikutusta - tosin, näitä on tullut lähinnä keitettyä, vaikka höyrystäminen saattaisi olla suotavampaa ravintotekijöiden säästämiseksi
  • varmistaa E-vitamiinin saanti pähkinöillä, mistä samalla kaikenlaista muutakin (maapähkinöiden sijaan tai lisäksi mantelit ja pekaanipähkinät hyvinä harkittavina)
  • varmistaa linolihapon saanti pähkinöillä ja alfalinoleenihapon saanti chia-siemenillä
  • säätää hiilihydraatin saantia vähän vireystilaa heittelevillä aineilla syömällä tiettyjä aineita tietyn verran per päivä ja loppuja niin paljon kuin huvittaa (näkkäriä, pähkinöitä ja kaurakeksejä pitkin päivää), mitä sääntönä mustikkakiisseli jonkin verran rikkoo, ollen tehty maissitärkkelystä ja taloussokeria käyttäen (huolestuttavan hyvää, mutta ei kuitenkaan saa vireystilaa väsyneemmän puolelle)
  • säätää tiettyjen ravintoaineiden saantia fyysisen aktiivisuuden mukaan (esim. kalsiumia) ja antaa muiden olla lähes vakioannoksisia (pienoisella varmuuskertoimella) - ei vielä perustu kovin syvälliseen tietämykseen aineiden tarpeista, mutta eipä toisaalta ole minkäänlaisia esim. nuukahduksia tai heikkoja hetkiä
  • varmistaa dopamiinin synteesi ja kilpirauhashormonien valmistettavuus ottamalla erikseen yhtä aminohappoa eli tyrosiiniä
  • käyttää ihan himppusen teaniinia juuri ennen lenkkeilemään lähtöä, koska se vaikuttaa suoraan dopamiini-välittäjäaineen toimintaan (vaikutus suhteessa annoskokoon, vaikutuksen GABAan kasvaessa myös annoskoon suurentuessa)

Huomioita ja kokeilua:

  • Elimistö on jatkuvasti jotenkin vähemmän rasittunut, minkä huomaa erityisesti silloin, jos on jostain syystä nukkunut vain vaikkapa 5-6 tuntia (esim. tuuletusikkuna unohtunut yöksi kiinni).
  • Näkkärin kanssa oli aiemmin Viola-levitettä, mutta mahdollisesti jatkuva valkopippurin saanti siitä aiheutti jonkinlaista ajatusjumia. (Hassua? No ehkä vähän, mutta säädetään kun joudetaan.)
  • Runsaampi eräänkin leikkeleen syönti, joka sisältää myös paprikaa, valkosipulia, musta-/valkopippuria ja korianteria, saa aikaan "outoja oireita" (mm. hengittämiseen, ajatteluun ja levollisuuteen liittyviä).
  • Palmuöljyn, suolan ja tiettyjen E-koodillisten aineiden määriä saattaa yllä syytä tarkastella tavanomaisesta huolellisemmin.
  • Asiat, jotka aiemmin stressasivat helposti, on paljon helpompi ottaa ns. lunkisti, eivätkä esim. äänet pääse tajunnan läpi aiheuttamaan traumaattisia muistijälkiä niin helposti - ei tietenkään tarkoita, että olisi "numb", vaan ajattelu tuntuu puhtoisemmalta, selkeämmältä ja lähimuistikin pelaa aikas kivasti.
  • Mustaherukkakiisselissä on jonkin verran C-vitamiinia ja parsakaalissa myös, joten ravintolisänä sitä ei mahdollisesti tarvita.
  • Paljonkohan mustaherukkatiivisteestä tehdyssä kiisselissä on pektiiniä? Sen kun sanotaan sitovan tiettyjä aineita, minkä taasen sanotaan vaikuttavan veren kolesterolipituisuuteen ja se toimii myös kuidun lähteenä.
  • Vaihdettu mustaherukkatiiviste mustikkajauheeseen, jota saa kymmenistä erilaisista suomalaisista verkkokaupoista.
  • Keho tuntuu jotenkin "teräksiseltä" ja jaloissa on heti aamusta lähtien hirmuisesti tehoja, minkä huomaa aamulenkkeilyjen aikana (proteiinilisän käyttöönotto, kaliumin saannin varmistaminen jauheena ja chia-siemenien määrän tuplaaminen liittynevät tähän olennaisesti).
  • On jäänyt sellainen tuntuma, että liika taloussokeri (käytännössä kiisseleihin käytetty) saattaa joissakin olosuhteissa saada olon tuntumaan hiukan tyhmältä, mutta tämä ei tunnu olevan yksiselitteinen, toistuvasti samankaltaisena toistuva ilmiö.
  • En koe tarvitsevani tryptofaani-lisää unen saantiin tai ruoansulatuksen parantamiseksi (serotoniinireseptoreista suurin osa ei sijaitse aivoissa, vaan aivan toisaalla), mutta on ollut viitteitä siitä, että gramma tai hiukan enemmän sitä, varmistelee mielialan laadun hyvyyttä päiväsaikaan.
  • Jos siltä tuntuu, tarjoaa himppunen teaniinia ennen nukkumiinkäymistä mahdollisuuden erittäin sikeään uneen.
  • Tabletti- ja jauhepurkkien kansien päälle sijoitetuista tableteista ja jauhekapseleista on helppo annostella aineita vesilasiin tai narskaista mutulla sopiva palanen (olen tutustunut jokaiseen ravintolisään hitaasti ja yksitellen, joten tiedostan jokaisen osalta saanti- ja suositusmäärät ilman muistinvirkistystä).
  • Ennen venyttelin lenkkeilyn alkajaisiksi, mutta nyt asenne siihen on whatever eli eipä sillä niin väliä, vaikka jäisi poiskin, koska olo on silti hyvä, eikä keho tunnu tukkoiselta. Saa sillä silti vielä hiukan parannusta oloon ja jaksamiseen, jos haluaa ottaa sen mukaan.
  • Voisikohan siinä olla hyödyllistä miettimistä ja kokeiltavaa, että alkaisi jättää B-vitaminilisää vaiheittain paljonkin vähemmäksi niiden valtavien prosenttimäärien vuoksi?
  • Ei se elimistö ihan mitä vaan suostu reguloimaan, kuten vaikkapa sitä, että syö isohkoja lettuja 6 kpl ja juo viitisen sokeroitua täyskaakaojuomaa per päivä, sekä käyttää hiukkasen teaniiniäkin, kuten jälkimmäisen osalta on tavaksi tullut. Ajatusjumiahan sellaisesta voi olettaa tulevan, mitä saa sitten parin päivän ajan siistiä pois aerobisesti tehokkaalla lenkkeilyllä.
  • Suuremmilla teaniiniannoksilla tavoittaa sellaisen jaksavuuden, jonkalaista ei millään saa aikaan kaakaojuomalla ja vihreällä teellä, vaikka nekin molemmat dopamiiniin stimuloivasti vaikuttavat, mutta jos leppoisampi jaksavuus aamusta iltapäivään riittää, niin teaniinin voi korvata mainituilla sokeroiduilla juomilla. Mustikkakiisseli ei juurikaan pysty kilpailemaan näiden juomien kanssa maun osalta, joten se tapaa jäädä valmistamatta niitä käyttäessä, mutta sillä on jotkin omat etunsa, joita täytyisi mietiskellä tarkemmin. Ihan määrättömästi noita juomia ei voine juoda per päivä, sillä ne käyvät vaikuttamaan olotiloihin muutenkin kuin hitaasti uneliaisuutta kohti viemällä. Vaikutukset mielessä ilmentyvät unenkin aikana, mikä voi johtaa hiukan liian aikaisiin heräämisiin.
  • Pähkinöihin liittyen lienee syytä tarkastella saantimäärien osalta sellaisia tekijöitä kuin mangaani, amygdaliini, oksalaatti, fytaatti, E-vitamiini, sterolit ja lektiinit.