Lääkeinteraktiotietokannoista

SFINX-lääkeinteraktiotietokannasta saa helposti tietoa, miten kaksi lääkettä vaikuttaa toisiinsa, mutta kolmen lääkkeen yhteisvaikutuksen lääkäri joutuu päättelemään itse. Sitä siltä ei kannata edes yrittää kysyä, voisiko jonkin ilmenneen, lääkkeen aiheuttaman oireen kumota esim. muuntamalla ruokavaliota.

SFINX-lääkeinteraktiotietokanta on lääkäreiden eniten käyttämä tietokanta lääkeinteraktioiden selvittelyyn, täydennettynä PHARAO-tietokannalla, molemmissa painotuksen ollessa lähinnä haittojen ja riskien ennakoinnissa. Niiden tuottajana on Medbase, joka ilmeisesti edelleen selviää työstään 6 täyspäiväisen työntekijän voimin (tietolähteet: FinPro inFront 3/2011 ja Finder Yritystieto), Karoliinisen Instituutin Kliinisen farmakologian osaston ja Stockholms läns landstingin Lääkeyksikön avittamana.

Interaktiot SFINX-lääkeinteraktiotietokannassa on luokiteltu "kliinisen merkittävyyden (A-D) ja dokumentaation tason (0-4) perusteella". Esim. B1 tarkoittaa, että "Interaktion kliiniset seuraukset ovat epäselvät ja/tai ne voivat vaihdella" (B) ja "Interaktio on kuvattu tulkinnanvaraisissa tapausselostuksissa ja/tai in vitro -kokeissa".

SFINXin tekijät ovat itsekin huomanneet, että se ei sovellu aivan kaikkeen lääkeparien yhteensopivuuden arviointiin, joten sitä täydennetään PHARAO-tietokannalla, joka "perustuu lääkkeiden farmakodynaamisten vaikutusten analysointiin ja joka antaa yleiskuvan potilaiden lääkehoitoon liittyvistä haittavaikutusten riskeistä". Farmakodynamiikka tarkoittaa siis "lääkkeenvaikutusoppia", ollen "farmakologian osa-alue, joka tutkii lääkkeiden vaikutuksia ja niiden mekanismeja molekyyleihin, elimiin ja koko elimistöön" (Wikipediasta). PHARAO-tietokanta rajoittuu kuitenkin 9 kliinisesti merkittävän haittavaikutuksen arviointiin, näitä ollen mm. verenvuotoriski, kouristusriski ja antikolinerginen vaikutus. Eli siltäkään ei tipahtele helppoja vastauksia vähänkään monimutkaisempiin kysymyksiin.

SFINX ja PHARAO ovat niitä, jotka lähes pelkästään nousevat esiin erillisinä tietokantaohjelmina/tietokantoina, kun jossain suomenkielisessä lääketieteellisessä tekstissä kerrotaan, miten tietokoneavusteisuus on läsnä arvioitaessa lääkekokeiluja ja luontaistuotteiden käytön vaikuttavuutta. Apteekkariliiton SALKO pääsee samoille listoille, mutta siltä voinee odottaa vielä vähemmän. Medbase on julkaissut myös myös Herbalbase-tietokannan, mutta se lienee vasta aluillaan, sisältäessään tietoa vasta jonkin verran yli 200 "keskeisimmän luontaistuotteen tehosta ja turvallisuudesta".

Ohjelmistoteknisesti SFINX on varmasti ihan kelpo suoritus ja sen voi integroida mm. erilaisiin sähköisiin potilasjärjestelmiin, mutta vaikka siinä on lääkkeiden lisäksi mukana mm. eräiden yleisten ravintovalmisteiden (esim. maito, greippi- ja karpalomehu) interaktiotietoja, niin lääkärin tai muun asiantuntijan käyttäessä (integroitua tai sellaisenaan käytettävää) lääkeinteraktiotietokantaa, ei hän välttämättä pääse päätelmien tasolla eteenpäin siitä, mitä ruudulla näkyvä varoitusteksti varsinaisesti tarkoittaa, jolloin täsmällisin ohje, minkä hän voi antaa on "välttää sitä ja sitä yhdistelmää varmuuden vuoksi".

(Teksti on kirjoitettu ja siihen liittyvä taustatyö on tehty vuoden 2013 loppupuolella.)



TEKSTIIN LIITTYVIÄ LINKKEJÄ

Terveyskirjasto: Lääkeinteraktiot
Terveyskirjasto: SFINX - Lääkeaineiden yhteisvaikutukset (opetusvideo)

Medbase: SFINX (esittely)
Medbase: PHARAO (esittely)
Medbase: Herbalbase (esittely)

Kustannus Oy Duodecimin verkkokaupasta: SFINX-PHARAO, Herbalbase

SALKO-tietokanta - "lääkityskokonaisuuksien riskinarviointityökalu lääkehoidon kokonaisarviointiin ja tarkistuksiin" (diashow)
APILA - "Apteekkien lääkitysturvallisuushanke" (diashow)
HaiPro - "Terveydenhuollon vaaratapahtumien raportointijärjestelmä" (demo, nätti VTT:n huippuasiantuntijoiden kehittämä käyttöliittymä)

"Salko on Apteekkariliitossa koottu tietokanta, jonka avulla lääkehoidon kokonaisuuksia on helpompi hallita. Tietokanta kokoaa yhteen lääkityksen tarkistuksen kannalta tärkeitä lääkeaineiden ominaisuuksia, jotka ennen on jouduttu etsimään manuaalisesti eri lähteistä. Tulokset näytetään yksinkertaisessa taulukossa." (Apteekkari.fi)

"Farmasian toimijoiden yhteishanke Apila ponnistelee lääkitysturvallisuuden parantamiseksi. Lääkitysturvallisuutta parannetaan neljän osahankkeen avulla." (Proviisori-yhdistys)